Hehheh, nyt ollaan niin isojen asioiden äärellä, että piti kaivaa kahdeksan vuotta vanha blogikin naftaliinista. Ensimmäinen kuukausi uudessa maassa on takana, ja siihen on mahtunut enemmän äksöniä mitä pitkiin aikoihin :)
Ensinnäkään Granadaan pääsy ei mennyt aivan niinkuin Strömsössä, sillä VR teki perinteiset pakkastemput ja myöhästyin ensimmäiseltä lennolta. Sen jälkeen kun olin odottanut kahdeksan tuntia seuraavaa lentoa, oli se jo tullessaan myöhässä. Kun väki istui jo koneessa, siitä löytyi tekninen vika, jota korjattiin parisen tuntia. Lähdön myöhästymisen myötä espanjalaisen miehistön tunnit tulivat täyteen, joten seuraavaksi odotettiin tunti suomalaista varamiehistöä tuuraajaksi ja toinen tunti lähtöä. Loppujen lopuksi olin Málagassa 20h kotoa lähdön jälkeen, ja pääsin vasta seuraavana aamuna lähtemään kohti virallista määränpäätä kolmen tunnin lentokenttähotellissa nukkumisen jälkeen. Onneksi on matkavakuutus.
Yhteensä lähes vuorokauden mittaisen matkustuksen jälkeen eka ilta uudessa kodissa.
Yliopiston aloitus vaati myös muutamankin harmaan hiuksen, sillä Granadassa IT-tiedekunnan ja kauppakorkeakoulun yhteistyö ei toimi yhtä helposti mitä Jyväskylässä. Ravasin viikon verran parilla eri kampuksella 45 minuutin päässä toisistaan, kolmessa eri toimistossa ja monen ihmisen juttusilla, mutta sain opinnot alkamaan ajallaan. Kursseille pääsin lähinnä siksi, että olin tarpeeksi sinnikäs enkä suostunut ottamaan tyypillistä espanjalaista "en tiiä, katellaan" -vastausta ollenkaan, vaan pistin vähän töpinää töppösiin myös vastapuolelle :) Ensimmäiset kolme viikkoa tosin opiskelin ilman virallista opiskelijastatusta, joten en saanut opiskelijalounasta tai halvempaa 63 sentin bussimatkaa, mutta ne on onneksi vain pikkuvikoja.
Vasemmalla näkymä omalta parvekkeelta jokivarressa. Oikealla yksi lukemattomista appelsiinipuista katujen varsilla.
Appelsiinit on syötäviä, mutta todella pahanmakuisia ja maistuu enemmän sitruunalta mitä appelsiinilta. Kyllä, olen kokeillut.
Appelsiineja kelluu myös usein joessa kämpän ohi erityisesti tuulisella kelillä ja hölmö näky naurattaa joka kerta yhtä paljon.
Muu arki on alkanut pyöriä myös mukavasti. Uusi koti on tilava ja kaunis, ja kämppiksetkin on tosi mukavia. Espanja sujuu joka päivä sulavammin arkisissa tilanteissa, ja liikkuminen vaatii aina vaan vähemmän Google Mapsia avuksi. Aluksi suurimpana ongelmana oli Granadan lämpötila, joka oli päivisin alle kymmenen astetta sisällä ja ulkona. Ensimmäisen parin viikon jälkeen onneksi kevät saapui kaupunkiin, ja kämpässä tarkenee muuallakin kuin peiton alla patterin ääressä. Espanjalaisia koteja ei ole eristetty mitenkään erityisen hyvin ja kylmyys on tosi kosteaa, joten se menee luihin ja ytimiin vaatetuksesta huolimatta. Oon siis ollut erittäin kiitollinen siitä, että pakkasin mukaan paritkin villasukat, pitkät kalsarit ja toppatakin. Tällä hetkellä kuitenkin Sierra Nevadakin näyttää joka päivä vaan vähemmän lumiselta ja parvekkeella voi ottaa jo aurinkoa - tai toisin sanoen polttaa itsensä ja aiheuttaa huvitusta kun vitivalkoinen iho muuttuikin punaiseksi :D
Vasemmalla kotoisan luminen näkymä huoneen ikkunasta. Oikealla esimerkki siitä, että ystävänpäivä otettiin täällä todella tosissaan,
koko päivän sai katsella erilaisia romanttisia eleitä ympäri kaupunkia. Romantiikan määrä alkoi jo ällöttää, mutta nää sydämet kaduilla oli söpöjä.
Granada on kaupunkina mielettömän kaunis, ja arki täällä on mukavan leppoisaa, ja monella tapaa tosi erilaista mitä Suomessa. On hauska katsella ulkopuolisen silmin tilanteita, kun liikenne seisoo koska naapurin papat on molemmat ajaneet punaisia päin ja nyt huutavat toisilleen keskellä katua, ja muutama tunti myöhemmin viettävät yhdessä siestaa alakerran tapasbaarissa. Tai kun tiistai-iltaisin ei saa nukuttua, koska koko kerrostalo katsoo jalkapalloa puoleenyöhön asti. Täällä vanha ja uusi kulkevat hyvin käsi kädessä. Modernissa paikallisbussissa, jossa on GPS-näytöt kertomassa reitin kulusta, istuu herttainen mummo, joka toivottaa vanhalle ystävälleen puhelun lopuksi "vaya con Dios" eli "jumalan huomaan". Yliopiston suurimman ja innovatiivisimman kampuksen vieressä on edelleen toimiva, satoja vuosia vanha nunnaluostari, ja toisella puolella Andalucian suurin olutpanimo, jonka mainoksia löytyy myös lounasruokalasta. Hassua.
Näkymä yliopiston kampuksen kukkulalta nunnaluostarille päin.
Blogiin tulee tässä seuraavan puolen vuoden aikana kirjoitettua huomioita, joita tekee joka päivä uuden maan ja kulttuurin keskellä, kuulumisia Granadasta ja reissun päältä, sekä tottakai puhetta mm. ruoasta ja opiskelusta. Pysy siis matkassa mukana :)
Con cariño,
Sannis
