lauantai 28. joulukuuta 2013

Joulu joulu tullut on, juhla armahainen - week something

Moikka. Mun kirjotusinto kaatu siihen, että musta tuntu, että mulla ei oikein oo mitään järkevää kirjotettavaa. Mun viikot toistaa vähän samaa kaavaa aina välillä :D Siihen päälle onnistuin vielä tässä ennen joulua nappaamaan itelleni taas kerran flunssan, niin liikunnat jäi sen siliän tien, kun piti keskittyä siihen, ettei tukehdu unissaan tukkosella nenällä. Kuvamateriaali kertokoot kuitenkin, että mitä tässä välissä on oikein ollut.

Mä alotin puolenvälin sillä, että sovitin wanhojenpukuani ja sen jälkeen soitinkin heti Niinattareen, että mitäs tehdään kun puku on niin valtava, että pienentäminen on jo mahdotonta. Sovittiin, että tuon tammikuun alussa puvun Helsinkiin ja saan valita samanarvosen puvun liikkeestä. Toivottavasti siis löytyy sopiva ja jos täytyy pienentää vielä, niin senkin kerkee tekemään :) Treffattiin Jennyn kanssa ja katottiin, mitä on tapahtunu ton ekan puolikkaan aikana ja tehtiin jatkosuunnitelmia. Ens viikolla treffataan taas ja tiukennetaan ruokavaliota ja muutetaan vähän treeniohjelmaa ja sit treenataan vielä kolmesti sen kanssa yhessä. Alkaa aika loppua kohta kesken, joten mun pitäis päästä pikkuhiljaa eteenpäin tästä painojumistani, kokoajan sellasen 500g sisällä eestaas. Niinhän sitä autokoulunopettajakin aina sanoo, että ylämäessä on painettava kaasua, että pääsee ylös, niin nyt on heitettävä uus vaihe silmään ja painettava vaan kovempaa!


Palkitsin oman puolenvälin menestykseni käymällä Elinan kanssa kattomassa Eriniä. Keikka oli aivan mahtava, Erin on aivan loistava ja oikeasti mikä nainen <3 Oltiin eturivissä ja istumakonsertissa oli vaan pari mahista tanssia, mutta otettiin kaikki irti kun niin sai tehdä. Oon nähny puoltoista vuotta sitten PMMP:n ja Erinin keikka veti sitäkin paremmaks.

Musiikista näin puheen ollen, niin musikaali jatkaa kovaa vauhtiaan eteenpäin kun ensi-ilta on jo 16.1. Tanssit on hirveätä vauhtia menossa ja kuviot pyörii päässä kun treenataan näin joululomallakin ja parhaimmillaan 10-tuntisia päiviä. Heräsin yks aamu vahingossa tunnin aiemmin mitä piti, enkä saanu unta kun mietin vaan että jalat tuonne ja sit kädet näin ja sit chasée :D Jos pää ei oo musikaalikuvioiden kanssa vielä sekasin, niin wanhojentanssikurssi painaa eteenpäin kovaa vauhtia. Osa tansseista on vaikeita ja osa helpompia, mutta kuvioiden muistamisen jälkeen vaikeempaa on se, että pitäis näyttää jotakuinkin arvokkaalta ja hyvältä tanssiessa, eikä astua oman, eikä parin helman päälle.


Kävin Karstulassa kuntosalilla ja oli pakko ottaa yks teinipeili. Toi on just rempattu ja toi on aika hieno ja tykkäsin siitä, kun siellä oli kaikki maholliset lisäjutut, kuten toi tasapainolauta, bosu-pallo, kahvakuulia... Ei siis ois loppunu mielikuvitus kesken, jos ois pitäny kehittää jotain omaa. Alkutreenin sain tehä ite, mutta sit loppuajan treenasin Äänekosken Huiman voimannostojoukkueen kanssa :D Tuli aika heiveröinen olo.


On ollu tosi kiva, kun kulta on ollu lukion sijaisuuden takia joulukuun alusta täällä ja ollaan ystävienkin kanssa kahviteltu pariin otteeseen. On kiva, että on lomallakin jotain seuraa ja ei oikeasti ole terapeuttisempaa kun istua Iinan kahvipöytään :) Mua on stressannu tulevaisuus jonkun verran, kun kävin joulukuun aikana kuuntelemassa koulutuspaikkaesittelyjä ja ne oli onneks lähinnä sellasia, että kävin kattomassa ja toteemassa, että no ei tääkään oo mun juttu. Tahtoisin Lappeenrantaan kauppatieteelliseen, mutta pelkään, että en oo tarpeeks fiksu matemaattisesti kun pääsykokeissa on kuitenkin siitä osio. Tahtoisin toisaalta myös ulkomaille, mutta ehkä ennemmin vaihtoon kun kokonaan opiskelemaan. Ihan liikaa vaihtoehtoja ja olis vielä ekana kirjotuksetkin edessä. Entä jos ne feilaa ja ei pääse mihinkään?


Käytiin iskän ja siskon kanssa Mikkelissä kattomassa Itsenäisyyspäivän paraatia ja illalla sitten tottakai presidentin vastaanottoa ja Tuntsikkaa. Edustin paikanpäällä asiaankuuluvin varustein eli Puolustusvoimien pipo päässä kun en löytäny omaani ennen lähtöä ja nappasin ekan, mikä tuli vastaan :D Tukka on myös tosi kuivan näkönen tossakin, mulla alkaa mennä siihen ihan totaalisesti hermo. Mun perustukka on aina sotkuponnari ja harjasin sitä auki lauantaina kaks tuntia. Sit menin suihkuun ja tukka kuivu 4 tuntia. Lasken päiviä siihen, että saan leikattua itelleni kunnon polkkiksen :D Kuivaapahan äkimmin eikä oo niin vaikee.


Pari päivää ennen joulua alko mullakin LOMA! Käytiin kullan kanssa Jyväskylässä ostamassa joululahjoja ja käytiin American Dinerissa syömässä. Kyllä huomas, että ei oo aikoihin tullu syötyä mitään isoa, vaan niitä samankokosia annoksia, sillä hyvä että puoleenväliin pääsin, kun tuli jo ihan järkyttävän täys olo. Samoten jouluaattona ekan kierroksen jälkeen oli niin täys olo, että piti pötköttää pukin tuloon asti sohvalla :D Mutta se on vaan positiivista, se tarkottaa, että vatsa pienenee, kun ei voi enää syödä samankokosia annoksia.

Pukinkontista paljastu kaikkea tosi hyödyllistä ja kivaa, kapiokirstu kasvo tosi isolla saalilla mun keräämää teema-sarjaa ja tuli kattilaa ja vuokaa ja paistinlastaa. Sit tuli ihana turkoosi säästöpossu, jossa lukee Matkakassa <3 Vaatteita, viidet villasukat, hiustuotteita, leffoja, ristikkokirja, suklaata, treenialuskerrasto, salihanskat ja kaikkea muuta tosi kivaa. Oli tosi kiva joululahjavuosi, vaikka lahjoista en niin välitäkään :) Oon ehkä ilosin noista villasukista ja aluskerrastosta, koska mua paleltaa AINA. Eipähän palella enää!


Joulupäivänä poksautettiin meidän lontoolaisten vieraiden tuomat ja meidän kokoon askartelemat paukkukarkit, joissa oli meidän tajuamatta myös pieni räjähde. Ne oli tosi hauskoja! Sisältä löyty karkkia, tollanen hattu ja sellanen paperilappu, jossa oli vitsi, pantomiimi ja triviakysymys. Hattuvisailujen lisäks pelattiin koko joulu kuten meidän perheen tapoihin kuuluu. Tänä vuonna kontista löyty Masterchef Suomi -peli, joka oli tosi mielenkiintonen! Ei sitä yleensä tuu ajateltua, että mitä mausteita tulee johonkin reseptiin, ennenkun sitä kysytään ja sun pelin menestys on kiinni siitä, missä kulmassa skumppapullo avataan :D


Aamuinen kaurapuuro vaihtui jouluaattona riisipuuroon ja sekametelisoppaan. NAM. :) Manteli meni kummasti sille lierolle, joka koko aamun ennen puuron jakamista ronkki kattilan päällä ja sit oli muka hirveen yllättynyt, kun se löyty omasta lusikasta. Pikkusiskon kanssa elämä on toisinaan aika hassua :D

Syömisten suhteen muutenkin on ihan kiva palata jo arkielämään eli siirtyä takasin dieettiin. On kummasti ikävä aamusta puuroa ja sitä rutiinia, mikä on olemassa. Nyt varsinkin joulun aikaan herkutellessa huomaa sen eron, mikä on tullu itelle herkuttelun suhteen. Siinä missä aiemmin himos herkkuja koko ajan, on nyt tosi paljon neutraalimpi olo niiden kanssa. Kyllähän niitä tekee mieli, mutta sit just osaa arvostaa niitä kun ne on harvinaisempia. Ei oo varmaan koskaan maistunu hampurilainen yhtä hyvältä kun dieetin joulutauolla :D Nyt voikin siis olla loppudieetin ihan hyvillä mielin, kun tietää, että ei tarvii herkkuja.


Viime päivien vaatetus on ollut tämä. Iinan joululahja - ihanat pörrötohvelit - on ollu kovassa käytössä, kuten myös äitiltä saatu yöpuku. Meidän joulua on varjostanut mummon sairaalassa olo, mikä pyörii koko ajan mielessä kun saa soitella teho-osastolle vähän väliä, että mikä on tilanne. On siis hyvä, että tässä on dieetistä tauko, koska syöminen on mitä sattuu kun murehtii koko ajan ja hyvä, että sängystä pääsee ylös, saatikka sitten että jonnekin salille pitäis lähteä. Pikkuhiljaa tässä on kuitenkin koitettava päästä ylös ja liikkeelle, sitä mummukin kuitenkin sanois, että ei se murehtiminen asiaa auta vaan nyt liikenteeseen :) Peukut pystyssä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti