tiistai 26. helmikuuta 2013

Sanniksen keittiössä

Joulun jälkeen alko ihan tosissaan kyllästyttää kaikki se kinkun ja ylipäätään raskaan mussuttamisen määrä, joten päätin tehdä omaa bravuuriani kasvispihvejä perunamuusilla ja Dijon-jogurtti-persiljakastikkeella ja aattelin pelastaa jos teilläkin tuo kinkun mussuttelu alkaa tulla jo korvista ulos, niin tää on ainakin vähän kevyempi vaihtoehto. Elikkäs - Sanniksen herkulliset kasvispihvit! :) EDIT: Hyvä kun oon näiden postausteni kanssa näin aikataulussa! :D Noh, näitä voi tehä nytkin ja miettiä miten jouluna oli ihan ähky ja olis kaivannu jotakin kevyempää. Use your imagination, people.


Raasta porkkana, peruna ja kesäkurpitsa ja valuta siivilän läpi. Parempi olis, jos ton tekis etukäteen, niin ei tarvis ootella niin kauaa eikä elvytysotteella yrittää rutistaa nestettä pois tuolta siivilästä. Mitä vähemmän nestettä kasvisraasteeseen jää, niin sitä parempia ja kiinteämpiä pihveistä tulee.


Sotke keskenään neste (joko kermaviili tai maito/vesi), kananmunat ja korppujauhot, sekä mausteet. Mulla oli pippuria, valkopippuria, suolaa, jauheinkivääriä (tuoretta menee aina liikaa), Provencalen yrttiseosta ja paprikajauhetta. Tuo mössö kaikessa kauneudessaan saa olla mausteiden puolesta liian vahvaa, koska maut neutralisoituu aika paljon kunhan se imeytyy ja kasvikset kipataan tuonne. Eli kuten edellinen lause paljasti, kun seos on vähän turvonnut, niin kippaa valutetut kasvikset tuonne. Pistin sekaan myös yhden punasipulin. Siksi punasipulin, kun tykkään sen lievemmästä mausta.


Meille laiskoille, jotka emme jaksa ruveta pilkkomaan tuoreita yrttejä persiljaa enempää pihveihin, niin löytyy tämmösiä kivoja maustepusseja. Käytän muutenkin Provencalen yrttejä ruoanlaitossa aika paljon, koska mun mielestä noi maut sopii yhteen tosi monen ruoan kanssa :)


Valuta turkkilainen jugurtti esimerkiksi suodatinpussin läpi. Sen pitäis poistaa vähän nestettä siitä, mutta enpä nyt tiedä onko se ihan mitenkään välttämätöntä. En oo kyllä löytänyt siihen vielä mitään syytä, että miks niin on tehtävä mutta valutin sen nyt ite vaikka sitten huvin vuoks ja urheilun kannalta. Ja koska bloggaaja on niin ruoanlaiton kiemuroissa, niin unohti tietenkin ottaa kuvan ennen kun oli jo ottanut jugurtin tuosta pois. Parempi myöhään kun ei milloinkaan. :)


Sekoita (valutettu) turkkilainen jogurtti ja Dijon-sinappi. Dijonia voi lisätä maun mukaan, koska se on aika väkevää ja kannattaa alottaa aika pienestä määrästä. Sekoita joukkoon tuore pilkottu persilja ja anna tekeytyä hetki jääkaapissa. Tää kannattaa tehä ihan ruokailijamäärän mukaan, eli lähinnä paljonko jugurttia laittaa. Meillä meni tohon määrään sellanen n. 2,5dl mutta sitä jäi mun mielestä ihan hirveästi yli vaikka syöjiä olikin se neljä kappaletta.


Laita voita pannulle (voissa on aina paras paistaa) ja muotoile käsin sopivan kokoisia pihvejä. Mitä ohuempia pihvejä tekee, sitä nopeammin ja paremmin ne paistuu. Tässä tosiaan auttaa se, jos koostumus ei ole kovinkaan löysä, muuten pihvit on tosi lötköjä ja ne murtuu paistaessa. Niihin tulee tommonen tumma kuori, mutta se ei oo palanutta. Kasvispihvit ei vaan ruskistu samalla tavalla kun muut pihvit, vaan siihen tulee tommonen pinta. Pihvit kannattaa laittaa folion alle sillä välin kun paistaa seuraavia, ne nimittäin jäähtyy aika tosi nopeesti.


Kasvispihvien kanssa parhaiten sopii itse tehty perunamuusi, jonka ohjetta tuskin tarvitsee tänne laittaa. Pilkottu kurkku kävi tosi hyvin ton jugurttidijonkastikkeen kanssa, koska siitä tuli tsatsikin makusta ilman sitä valkosipulia. Muutenkin tohon kokonaisuuteen käy tosi hyvin tuoresalaatti :)


Ja vaikka tämän talon kaksilahkeiset petturit iskäni ja poikaystäväni molemmat tunnustivat tykkäävänsä mun kasvispihveistä, niin silti ne kävi "salaa" jääkaapilla hakemassa joulusta yli jäänyttä hirvenlihaa ruisleivän päälle... Mutta se kuulemma kruunasi koko aterian, eli tyytyväisiä olivat :D


Viisastuin edellisistä kokkauskerroista ja otin lanteilleni keittiöpyyhkeen. Tossa kun ensin taiteilet pihvin käsilläs ja mun tosta taikinasta kun tulee tosi usein liian löysää että en valuta kasviksia tarpeeks pitkään koska noh, nälkä. Sit kun pitäis vielä paistaa niin ellei pyyhi käsiä välillä tohon, niin se lasta on ihan siinä mössössä ja sit on koko keittiö. Noin pienellä eleellä siis pelastaa tosi paljon jälkisiivousta :D Käsienpesu toisinaan noita tehdessä on myös aika helppo tapa säästää sotkua.

Sanniksen kasvispihvit (6 hengelle):

3 porkkanaa
1 kokonainen pieni kesäkurpitsa
5 kuorittua perunaa
korppujauhoja tunteen mukaan
2 kananmunaa
1 dl vettä tai 0,5 dl maitoa ja vettä
 tai 1 prk kermaviiliä (tulee sitkeämpi taikina)
mausteita oman maun mukaan
1 punasipuli
 n. 2,5 dl turkkilaista jogurttia
1 tl Dijon-sinappia
nippu tuoretta persiljaa

Kertokaa kokeilemaan uskaltautuneet, että onnistuko teillä. Vaikka ei aina onnistuis, niin maku on mullakin ollu jokaisen kömmähdyksen jälkeen oikeasti hyvä :) Ei siis ulkonäöllä niin väliä!

perjantai 22. helmikuuta 2013

Maailman otsikkorikkain päivä

Kuten huomaatte, otsikkoinspiraationi tänään oli aivan valtavissa mittasuhteissa. Mutta niin on kyllä muutenkin inspiraationi, joten aattelin tyhjentää sen huiman kuvasaldon, mitä mun puhelimessa on. Toi puhelinhan ei ole mulla ollut kun joulukuun puolestavälistä lähtien, että ei sinne ole hirveämmin mitään kertynyt, mutta muutama otos silti kummiskin.


1) Pikkujoulut! Hyvä julkasta toi kuva melkein tasan 2 kk myöhässä. Nää on aina näitä alkuillasta otettuja kuvia kun meikki on vielä kohillaan. :D 
2) Oon haaveillu tekeväni vaikka mitä ruokia, mutta harva kokeilu on toteutettu! Uuniperunat menee aina mönkään, niin niitä vois kokeilla vielä jos nyt kerrankin onnais. 
3) Tältä näytti mun viime jakso. Essee essee essee essee ja taas vielä muutama essee. Hermoromahdus tervetuloa. Mutta luojan lykky nyt vaihtu jakso. 
4) Leikin myös nörttiä Elinan laseilla. Tommoset lasit vois sopiakin mulle! Tai sit semmoset paksusankasemmat. Noi on noita pieniä hetkiä kun näyttää oikeesti fiksulta ja voi sillä hämätä ihmisiä luulemaan sua älykkäämmäksi kun oikeasti oletkaan ;D 
5) Kuva tältä päivältä! Nyt on vitsi 22.2. ja räystäät tippuu! Alle viikon heitolla tasan 17 vuotta sitten oli niin paljon pakkasta että auto meinas hyytyä matkalla synnärille. Toki todennäkösesti se kevät ei oo vielä tupsahtanu tänne, että vielä pamahtaa pakkaset, mutta oli toi tippuva räystäs pieni toivo siitä että se kevät vielä on tulossa sieltä ja saan kaivaa kohta oman nahkatakkini tuolta kaapista. :)

maanantai 18. helmikuuta 2013

Oldie, but goodie

Bonjour! Taukoa on tullut taas pidettyä, koska tässä välissä on ehtinyt tapahtua kaikennäköistä. Olen muun muassa täyttänyt tässä välissä 17 vuotta ja juhlistanut sitä ainakin ihan tarpeeksi. Julkaisematta jääköön illan kuvamateriaali. Mutta sitäkin iloisempi uutinen liittyy meidän perheen karvaisiin jäseniin, nimittäin meille syntyi 16.2. viisi kappaletta kissanpentuja <3 Venäjänsinisten kokonaismäärä on siis meillä tällä hetkellä kahdeksan! Koska kissat synnyttää yöllä, niin nukuin sinä yönä ehkä kolme tuntia hyvällä tuurilla, kun piti olla vahtimassa että montako karvaotusta sieltä maailmaan tupsahtaakaan. :)



Karvavauvoja on ihana seurata, kun niillä ei ole vielä silmiä auki, joten ne hamuaa vaistonsa avulla nisille. On aivan loistavaa viihdettä seurata virallisia kissatappeluita, kun vauvat koittaa työntää toisiaan pois ja huitoa silmät kiinni että minun tissi eti oma :D


Meillä oli paikkakunnalla talvitapahtuma, jossa meidän ranskanryhmä myi leivonnaisia ja patonkia ja noh, kaikkea ranskalaista. Totta kai rekvisiittaan kuului baskeri, raitapaita ja ripsivärillä taiteillut viikset. Kyllä meni leivonnaiset kaupaks kun noin komee Pierre toimi sisäänheittäjänä! ;) Sain kylläkin pelottavan paljon kehuja, että miten noi viikset sopii mulle. Pitäiskö tässä huolestua?


Pariisipierrelookistani inspiroituneena päätin tänään herkutella hieman ja ostaa ranskalaisen patongin ja tuorejuustoa. Mun ruokaherkuttelut on aika pieniä iloja elämässä, nimittäin siinä missä joillekin on ihan normaalia syödä vaaleeta leipää, mulle tommonen vaalee höttöleipä ei kuulu normaaliin arkeen, koska noh, ruisleipä on terveellisempää. Herkuttelen siis vaalealla leivällä, kermaviilikastikkeilla, kirsikkatomaateilla, halloumilla, pestolla, itsetehdyllä perunamuusilla, makaronilaatikon juustokuorrutteella ja jugurtilla. Suklaata en hirveämmin syö, karkkeja harvoin, jäätelöä en edes kesäisin hirveästi. Sipsit ja roskaruoka pitäis vielä saada vierotettua irti joskus, mutta toisaalta mitä sitä elämästä tulis, jos ei koskaan nautiskelis. :) Huomatkaa, että teen tätä postausta nälkäisenä.



Herkuttelua patongilla ja kinkkupiirakalla tarvitaankin tällä hetkellä, koska tulossa on torstaina ruotsin optiouusinta ja sen jälkeen olis vertailtava noita kahta kirjaa. Soheir Khashoggin Kangastus on mun lempikirjani ikinä ja nyt mun hommana on vertailla sitä John Irvingin Kaikki isäni hotelleihin. Nettiarvostelujen mukaan Irving on hyvä kirjailija ja noi on vissiin tarinoiltaan ees jotenkin toistensa kaltasia mitä nyt tapahtuvatkin ihan eri puolilla maailmaa. Pitäis vaan saada itteänsä niskasta kiinni ja luettua. :) Jos joku on lukenu ton, niin saa kertoa mitä tykkäs! Ja kurkatkaa muuten ensi lauantaina Keskisuomalainen, voipi löytyä tuttuja! :P

torstai 7. helmikuuta 2013

Sicko

Heh, se siitä uudesta noususta vissiin :D Viikko sitten mulla meni hermo kun ääntä ei enää lähteny pihaustakaan ja nielasu oli vaikeeta, niin soitin terveyskeskukseen ja ne pisti mut heti nielutestiin. Oksennusfoobikon märkä päiväuni - pitkä tikku kurkussa jolla otetaan nielusta näyte. Meinas muuten pikkusen puntit tutista. Onneks oli koeviikko niin ei tarvinnu koulussa hirveästi olla ylimäärästä ja kuluttaa ääntä yhtään enempää. Välistä jäi jo espanjantuntejakin ja kaikkea kivaa, nyyhkis.



Kyllästyin normaaliin Liptonin keltaseen teehen, kun sitä tuli juotua monta kuppia päivässä, niin oli pakko vaihtaa jo merkkiä :D Mulla on teessä vähän se, että kun juon maidolla ja sokerilla teeni, niin ei kaikki teelajit maistu hyvältä tolla yhistelmällä. Kuitenkin tohon paljon hehkutettuun Uskolliseen ystävään tykästyin tosi paljon ja tota oon nyt sit juonu tän lopputauteilun.


Palkitsin itseni koeviikon jälkee  Ginger Alella, jota olin tuolla mun hyllyssä jemmannu... Toi oli loppujen lopuks aika pahaa eikä läheskään niin hyvää kun se Schweppesin versio, että se siitä :D


Myöskin sillon kun olis pitäny lukea, niin innostuin suihkukosteisiin hiuksiini pistämään letit ja en osannut odottaa ollenkaan noin radikaalia lopputulosta... Nukuin ne päässä yhden yön ja seuraavana aamuna kun avasin ne, niin mun päässä oli jotakin Tina Turnerin ja Shaun Whiten sekotukselta, että vedin ekana pipon päähän ja totesin että tällä mennään :D Seuraavana päivänä kiharat oli edelleen tallella ja laitoin ne sitten noin, että ei näyttäis ihan kamalalta. Sit pitikin jo olla luova ja piilottaa edelleen voimassa olevat kiharat ponnarilla taakse että ne ei näkyis... Edes suihku ei ole näitä kadottanut mihinkään ja nyt oikeasti alan ymmärtää niitä ihmisiä, ketkä valittaa omista kiharoistaan. Oon aina valittanu, että mulla on ihan suorat ja lättänät hiukset, niin nyt voin olla ihan tyytyväinen niihin kun tää hirveä pehko alkaa pikkuhiljaa hiipua taas omaan luonnolliseen muotoonsa :D


Miun kone alko temppuilla, että se ei päästäny enää nettiin ja vein sen meidän koulun atk-tukihenkilölle sitten korjattavaks. Noh, se oli löytäny sieltä sitten n. 200 virusta, mitä mun virustorjunnat ei ollu löytäny ollenkaan ja sai nyt toivottavasti tän kehnon masiinan korjattua. Mutta pärjäsin ne kaks koneetonta päivää aika yllättävän hyvin, katoin nimittäin Frendejä varmaan monta kymmentä jaksoa putkeen ja olin tosi tehokas: päällystin kolmisen kirjaa, järjestin tossa ylemmässä kuvassa olevan korupuuni, lakkasin alemman kuvan lakoilla kynteni ja sain aikaseks siivota tosta noi pari kuleksivaa laatikkoa pois. Ja mulla oli yllättävän kivaa ilman konetta, oli kivaa viettää aikaa silleen, että se ei ollu "häiriöks" :) Vois siis pitää koneettomia päiviä useamminkin.



Huomenna alkaa laulukurssi ja toivon tosissani, että pystyn laulamaan edes hieman. Jos en, niin soitan äkäsen puhelun arvauskeskukseen että antakaa mulle semmoset tujut yskänlääkkeet että yskä on tainnutettu hetkessä :D Aamulla on verikoe, että nyt kaikki tsempit tännepäin, kiitos... Nyt alan siirtämään kaikki tiedostot omalle koneelle, mitä siirsin korjausta varten ulkoselle kovalevylle ja taistelemaan asetusteni kanssa. Tän takia vihaan viedä koneen korjaukseen, kun aina muuttuu kaikki omat asetukset ja sit on ihan hirveä homma muokata ne takasin! :D Kurkatkaas näin btw vielä tän päivän kunnallislehti, sieltä löytyy jotain pientä mun kätösistäni :)